Syksyn viimeiset lasikuitutyöt paketissa

Vanhaa remontoidessa on aina yhtä hauska huomata, miten suunnitelmat muuttuvat jatkuvasti. Yleensä vaihtoehtoisia ratkaisuja on useita ja jokaisessa on hyvät ja huonot puolet. Me pohditaan ja keskustellaan jollain tasolla veneen ratkaisuista päivittäin, yhtenä päivänä ollaan yhtä mieltä, toisena toista mieltä ja kolmantena eri mieltä. 

Kesän ja syksyn lämpötilat on jatkuneet epätavallisina. Päätettiin jo jossain vaiheessa laittaa lasikuitutyöt tältä syksyltä pakettiin ja keskittyä purkuun. Mutta intiaanisyksy yllätti ja nopeasti päätettiin edistää etukannen ytimen uusimista niin pitkälle kuin mahdollista. Pari edellistä viikonloppua ovatkin kuluneet niin polyesterihartsin kuin epoksihartsin kanssa touhuillessa. 

Etukannen rakenteessa tehtiinkin jo seuraava muutos. Ostimme kesällä Kevralta 10 mm pvc-levyjä, jotka soveltuvat erinomaisesti ydinmateriaaliksi. Hieman pohdimme, onko 10mm tarpeeksi vahva, mutta kun tilanne tuli nopeasti, päätimme käyttää näitä levyjä etukannen ytimeen. 

M/S Juulian etukansi jakautuu 3 eri osaan, 81x199 cm keskiosa ja sivuissa viisteiset palat 2x60x200cm. Keskiosassa on myös 50x50 kokoinen kattoluukku, joka on kunnostettavissa omalle paikalleen. Työmenetelmänä oli laminoida malliin leikatut pvc-palat lasikuitumatolla ja polyesterihartsilla autotallin puolella (4-5 kerrosta erivahvuisia lasikuitumattoja), nostaa kovettunut pala kattoon ja liimata se paikalleen epoksihartsilla. Tukeminen Bilteman kattotuilla. 

Työ aloitettiin sivulevyillä. Laminointi yhteen levyyn tehtiin yhdessä illassa, kovettumiseen varattiin pari päivää. Toinen puoli levystä jätettiin PVC-pinnalle.

Malliin leikattu sivulevy.

Toinen levy valmiina, toisessa levyssä lasikuitumatto leikattuna valmiiksi. 

Laminointivastaava työssään

Levyt nostettiin kattoon kokonaisena niin, että epoksihartsi levitettiin suoraan PVC-levyyn ja tuettiin Biltemasta löytyneillä kattotuilla. Alkuun hankimme 4 kattotukea, mutta nopeasti hankittiin vielä 2 lisää. Epoksihartsi on melko juoksevaa ja sitä tukevoitettiin piituhkalla. Piituhkaa meni epoksin sekaan melkoinen määrä, tavoitteena oli saada seoksesta maapähkinävoin kaltainen massa. Yhdessä vaiheessa piituhka jopa loppui, mutta massa toimi sellaisenaan ja Kevra toimitti piituhkaa pikatoimituksella lisää. 

Sivulevy liimattuna ja tuettuna kattoon.

PVC-levyn läpi ei voi kiinnittää kappaleita ruuveilla. Keskiosan kattoluukku kiinnitetään tietenkin ruuveilla, joten tähän tarvittiin ratkaisu. Teimme n. 10 cm suuremman vanerimallin, joka laminoitiin keskiosaan oikealle paikalleen. Vaneriin leikattiin kattoluukun vaatima aukko ja vanerin leikkausreunat käsiteltiin Hempelin epoksi sealerilla, jotta leikkausreunan kautta vesi ei imeydy vaneriin. Koko paketin laminointi onnistui hyvin, vaikka vanerin ja PVC-levyn välillä oli 1mm korkeusero. Itse laminoinnista valokuvat jäivät ottamatta, mutta lasikuidun läpi vanerin erottaa PVC-levystä hyvin. 

Keskiosa tuettuna kattoon, kattoluukun kohdalla puristimet tukevat reunaa. 

Vaneri erottuu PVC-muovista lasikuidun alta. 

Työmäärä oli iso, mutta niin vain kahden viikon aikana saimme etukannen levyt kattoon. Ensi kesäksi jäi vielä levyjen välisten alueiden käsittely epoksilla sekä pienen reiän paikkaaminen. Ja kun koko paketti on kasassa, täytyy vielä tutkia, tarvitseeko katto esimerkiksi palkkeja tukemaan. Sen jälkeen etuosassa päästään jo suunnittelemaan sisustuksia. Ja sitä minä odotan erittäin innolla!