Purkamista ja pesua

Ennen kuin M/S Juuliassa päästiin edes alkuun, sisätilat oli tyhjennettävä kaikesta irtoroinasta ja sen jälkeen alkoi purkaminen. Purkamista tehtiin jo kesän 2024 aikana ja se on jatkunut vuoden 2025 puolella. Me muutetaan jonkin verran rakenteiden järjestystä ja tehdään uutta, joten kaikki lähtee. Ainoat säilytettävät materiaalit ovat tiikkilistat ja muutamat ovet, jotka pienellä hiomisella voisi olla käytettävissä. 

Tiikkilattiasta voi olla vielä johonkin, vanereista ei!

Purkamisessa pahinta on olleet homehtuneet patjat, jotka vietiin ensimmäisenä Jätekeskukselle, rasittavinta taas pienet, tasapaiset messinkiruuvit. Vuosikymmenten jälkeen moni asia on irronnut vasta puukkosahan avulla ja puumateriaalin vähetessä veneen painokin on keventynyt huomattavasti. Hengityssuojaimet myös päivitettiin aika nopeasti tehokkaampiin, 70-luvun materiaalit ovat tunnetusti sellaisia, joita ei halua pölisemään omiin keuhkoihinsa.

Ilman kunnollista hengityssuojainta purkamistyöhön ei ole asiaa!

Hassua miten muotoilussa on suosittu raskaita ja tummia puurakenteita (toki tiikki on ylivertainen materiaali veneeseen), miten jokainen kulma on haluttu suoristaa ja tilat sulkea. Meidän silmää miellyttää avoin ja pelkistetty ratkaisu, joten rakenteet tulevat olemaan kevyemmät.

Kapteenin hytti, kulmasohva ja keittiö ennen purkamista.

Alarakenteita olohuone-keittiössä.

Keulan rakenteita.

Keula täysin purettuna.

Purkamisen yhteydessä tuli esiin myös lasikuitukorjauksia, jotka vievät aikaa ja koska aihe ei ole se tutuin, ennakkotyö on vaatinut myös kymmeniä Youtube-videoita ja erilaisia artikkeleja siitä, miten lasikuitua työstetään. Veneen vasen kylki on ottanut vettä sisäänsä ja päätimme, että kylki avataan ja korjataan kunnolla. Sama juttu myös etukannen kanssa, sämpylämallinen katto (=lasikuitu+balsakerros+lasikuitu) on osaltaan haurastunut ja vaatii uuden keskikerroksen ja lasikuiduttamisen. Tekniikasta ja prosessista enemmän, kun asia tulee ajankohtaiseksi. Tällä hetkellä kesän lämpötilat ovat olleet sellaisia, että lasikuiduttamista ei voi edes aloittaa, sillä se vaatii yli 20 asteen lämmön.

Vanhat vanerit ovat ajan saatossa hapristuneet. 

Lasikuitukannen keskimmäinen kerros on ottanut kosteutta sisäänsä. 

Pinnat puhtaaksi

Cillit Bang Zero Black Mould
ja lika lähtee

Veneen ulkopinnat olivat vuosia taivasalla ja lika pinttyy sellaisissa oloissa varsin tiukkaan. Ennen kuin lasikuidun kuntoa pystyi luottavasti arvioimaan, maalattu pinta piti saada puhtaaksi. Itse olin jo aivan epätoivon partaalla, edes hiominen ei tuntunut auttavan. 

Tässä kohtaa veneilijöiden FB-ryhmä tuli taas avuksi. Joku kehui Cillit Bangin Zero Black Mould -suihketta ja testasimme sitä ensin talven jäljiltä olleeseen Flipperiin. Ja taivas millainen tuote onkaan kyseessä. Suihke on ensinnäkin riittoisaa (yhdellä pullolla pestiin Flipperi sisältä ja ulkoa) ja se todellakin poistaa maalatulta lasikuitupinnalta kaiken lian. Siis kuin uudeksi! Jos en itse olisi todistanut tuotteen tehoa niin Flipperissä kuin Tritonissa, en uskoisi. Ulkopinnat on nyt puhtaat ja lian poistuttua löytyi muutamia korjattavia lasikuitukohtia lisää. Sisäpuoli vielä odottaa omaa vuoroaan. 

Uusi pinta versus vanha pinta

Kulkuväylä etukannelle

Etukansi pesun jälkeen

Nyt toivotaan heinäkuulle normaalia kesäsäätä eli edes +21, jotta lasikuitutyössä päästään edes alkuun!